Sulfaattimaiden vesienhallintaa
Eurajoen valuma-alueen happamat sulfaattimaat heikentävät ajoittain joen vedenlaatua ja eliöstöä. Eurajoki on tärkeä taimenen, lohen ja vaellussiian lisääntymisalue sekä raakavesilähde.
Hankkeessa kartoitetaan riskit, suunnitellaan riskienhallintaa, toteutetaan käytännön toimenpiteitä ja tarjotaan sulfaattimaihin liittyvää neuvontaa. Vaikutuksia seurataan aktiivisesti, ja ympäristövaikutusten todentamisessa käytetään Datasensen pohjaveden pinnankorkeuden ja happamuuden jatkuvatoimisia valvontaratkaisuja.
Vähäpäästöiset viljelymenetelmät
Kasvihuonekaasujen mittausmenetelmillä todennetaan eri viljelymenetelmien vaikutukset päästöihin. Vertailun kohteena voivat olla esimerkiksi kerääjäkasvien käyttö, erilaiset lannoitusstrategiat, lannoitteiden tyypit, kasvilajikkeet sekä pellon muokkaus- ja kylvömenetelmät jne.
Näiden menetelmien vaikutusten todentamisessa hyödynnetään pyörrekovarianssi- ja kammiomenetelmää, joissa mittaustietoihin yhdistetään sää- ja maaperäasemilta sekä satelliittidatahubista kerättyä dataa. Kuvassa Datasensen hiilivuotorni mittaamassa HKFOODS sopimustuottajan rehyviljalohkoa.
Suoviljelyn ilmastovaikutukset
Turvesuokohteessa toteutettavilla kammiomittauksilla pyritään selvittämään, millainen kosteikkoviljelykasvillisuus sitoo tehokkaimmin hiilidioksidia ja mitkä toimenpiteet vähentävät turvemaan kasvihuonekaasupäästöjä.
Tavoitteena on kehittää viljelytekniikoita sekä suoviljelyyn perustuvia tuotantomalleja ja tuoteideoita, jotka edistävät hiilineutraaliutta. Viljelykokeissa tutkitaan myös biohiilen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.
Kipsikäsittelyn vaikutus ravinnepäästöihin
Valumavesien vesistölle aiheuttaman ravinnekuorman ja eroosion vähentämiseen tähtäävä koeasetelma on viljelijöiden, Turun yliopiston, ELY-keskuksen ja Datasensen yhdessä toteuttama koeasetelma, jossa tuotetaan dataa läpinäkyvästi.
Vaikutusten todentamisessa käytetään tarkkoja maaperän profilointisauvoja, käsikäyttöistä veden laatuanalysaattoria ja maa-analyyseja.
Dataa pelloilta tutkimuksen käyttöön
Vuosina 2019–2023 toteutetussa Multa-hankkeessa tutkittiin laajasti eri kasvuvyöhykkeille sijoittuvia peltoekosysteemejä. Datasensen Kasvuvahti-peltosensorit ja pohjaveden pinnankorkeutta mittaavat Pintavahti-mittausasemat keräsivät arvokasta tietoa tutkimuksen ja Pelto-observatorion käyttöön. Samalla kehitettiin datapalveluita, mittausmenetelmiä ja sensorteknologiaa, jotta ne soveltuisivat paremmin Suomen vaativiin olosuhteisiin.
Torjunta-aineiden käytön optimointi
Lehtikosteussensori tarjoaa reaaliaikaista tietoa omenatarhan ja mansikkaviljelmien lehtien kosteudesta mittaamalla pisaroitunutta kosteutta suoraan kasvuston ongelma-alueilta. Yhdistämällä sensorin tiedot sääaseman sademääriin ja ilmankosteustietoihin optimoidaan viljelmien kastelu ja torjunta-aineiden käyttö.
Tarkka reaaliaikainen seuranta auttaa torjumaan tehokkaasti tauteja, kuten omenarupea ja harmaahometta, samalla kun se vähentää tarpeetonta torjunta-aineiden ja veden käyttöä.
Altakastelun hallinta
Altakastelun avulla voidaan parantaa kasvuolosuhteita kuivina jaksoina. Salaojakaivoihin asennetut sulut mahdollistavat pellon vedenpoiston säädön ja pohjaveden pinnan noston kasvien saataville. Altakastelun tehokkuus ja soveltuvuus vaihtelevat lohkokohtaisesti maalajista, salaojien toiminnasta ja pellon kaltevuudesta riippuen. Datasensen altakastelun hallintaan tarkoitetut mittausasemat auttavat optimoimaan altakastelun säätelyn kunkin lohkon erityistarpeisiin sopivaksi.
Hiiliviljelymenetelmien käyttöönotto
Datasense osallistuu BSAG HITTI -hankkeeseen tukemalla hiiliviljelyä, jonka tavoitteena on sitoa hiiltä maaperään ja vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Hiiliviljely edistää kestävää maataloutta parantamalla maaperän terveyttä, ravinteikkuutta ja biologista monimuotoisuutta. Datasense tukee hanketta jatkuvatoimisilla maaperän ja sääolosuhteiden mittausasemilla, jotka mahdollistavat hiiliviljelyn sopeuttamisen paikallisiin olosuhteisiin.
Peltotöiden ajoitus etälohkoilla
Sääolosuhteet voivat vaihdella merkittävästi paikallisesti, mikä tekee reaaliaikaisen tiedon saamisesta erityisen arvokasta etäällä oleville peltolohkoille. Maatilan sääasema tarjoaa täsmällistä ja ajantasaista tietoa sademääristä, maan kosteudesta, lämpötilasta ja routatilanteesta, auttaen optimoimaan peltotöiden ajoituksen erityisesti keväällä. Tämä mahdollistaa paremman resurssien hallinnan ja oikea-aikaiset viljelytoimenpiteet, sekä vähentää maan tiivistymistä, kun raskailla työkoneilla ei ajeta liian märille pelloille.
Laajan älymaatalouden tutkimuskentän olosuhteiden valvonta
Tutkimustason sää- ja maaperäsensoriverkosto tarjoaa arvokasta tietoa Jokioisten älymaatalouden tutkimuslohkoilta. Mittausasemat keräävät tarkkaa dataa sää- ja maaperäolosuhteista. Tiedot tallennetaan Luonnonvarakeskuksen tietokantaan, jossa ne yhdistetään muuhun aineistoon. Tämä mahdollistaa tarkan analyysin viljelyolosuhteista, edistää viljelymenetelmien kehittämistä sekä tukee tutkimusta ja älymaatalouden innovaatioita.
Tunnelin kasvualustan olosuhteiden optimointi
Tunneleissa viljely on kehittynyt viime vuosina huomattavasti, ja Mansikka ja vadelma menestyvät siellä erityisen hyvin. Kasvutunnelit suojaavat kasveja sääolosuhteilta, kuten rankkasateilta ja tuulelta, mikä parantaa sadon laatua ja vähentää torjunta-aineiden tarvetta. Kasvutunnelin sisällä luodaan optimaaliset kasvuolosuhteet, kuten lämpötila ja ilmankosteus, jotka ovat ratkaisevia satojen onnistumiselle.
Kasvuvahti T12 mittausasema mahdollistaa kasvualustan kosteuden ja lämpötilan reaaliaikaisen seurannan etänä, mikä on kriittistä tasaisen ja laadukkaan sadon tuottamisessa. Mahdollisuus asettaa hälytykset tarkoittaa, että viljelijä voi reagoida nopeasti, jos olosuhteet poikkeavat optimaalisista, varmistaen näin parhaan mahdollisen kasvuympäristön kasveille.
Kaasumittaukset teollisissa prosessissa
Hiilimonoksidi eli häkä on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka voi olla tappava suurina pitoisuuksina. Hiilimonoksidi sitoutuu veren hemoglobiiniin noin 200 kertaa voimakkaammin kuin happi, mikä estää hapen kulkeutumisen kudoksiin ja aiheuttaa kudosten hapenpuutteen eli hypoksian.
Prosessien häkäpitoisuuden mittauksessa käytetään Datasensen Häkävahtia. Siinä käytetään herkkää elktrokemiallisa sensoria, joka tunnistaa erittäin pieniä pitoisuuksia 0…300 ppm mittasalueella. Prosessien päästömittauksia tehdään otosluontoisesti myös Gasmet GT5000 FTIR monikaasuanalysaattorilla, jolla päästään 7 ppb:n mittaustarkkuuteen.
Hallan torjunta erikoiskasviviljelyssä
Halla esiintyy keväällä ja syksyllä erityisesti selkeinä ja tyyninä öinä, kun maanpinnan lämpötila laskee alle nollan. Hallan torjuntaan käytetään usein harsoja, muovia ja kastelua.
Datasensen Hallavahti-mittausasema auttaa ennakoimaan hallan esiintymisen ja mahdollistaa torjuntatoimenpiteiden aloittamisen ajoissa. Asema sisältää yhden tai useampia lämpötila-antureita, jotka sijoitetaan sopivalle korkeudelle ja tarvittaessa suojapeitteiden alle. Hälytykset lähetetään viljelijälle tekstiviestinä, kun ennalta asetetut raja-arvot ylittyvät. Hallavahti-asemia käytetään laajasti varhaisperuna- ja mansikkaviljelmillä sekä taimitarhoissa.
